Jäseneksi  

Raahen moottorikerhon jäseneksi haet täyttämällä lomakkeen: LINKKI

   

Historiaa

Tietoja

RMK 60 vuotta - ja vielä voimissaan
Tapani Lisko
ALKU, 1950-LUKU
Raahen moottorikerhon perustava kokous pidettiin Raahessa hotelli Hansassa 22.1.1956. kerhon perustamisessa saatiin apua Oulun Moottorikerhosta. Ensimmäiseen hallitukseen valittiin Akseli Lehtola, Tauno Pohjalainen, Jarl Pekkala, Viktor Liete, Arvo Kerttula, Urho Lind, Unto Lind ja Matti Koskela. Puheenjohtajana toimi Akseli Lehtola ja sihteerinä Jarl Pekkala.

Kerhoon liittyi ensimmäisen toimintavuoden aikana yli 50 motoristia Raahesta, Saloisista, Pattijoelta ja Pyhäjoelta. Yleisimpiä moottoripyörämerkkejä jäsenillä olivat tuolloin Jawa, CZ, IFA, IC ja Csepel, mutta löytyi myös muutamia brittipyörämerkkejä, kuten Ariel, Triumph, AJS ja Douglas.

Päätarkoitus moottorikerhon perustamisessa paikkakunnalle tuntui olleen päästä järjestämään moottoripyöräkilpailuja.

Tämä toiminta lähtikin nopeasti liikkeelle, sillä vain runsaan kuukauden kuluttua kerhon perustamisesta Raahen Moottorikerho ry järjesti ensimmäiset moottoripyörien jäärata-ajot Raahessa. Kirpeässä pakkassäässä sunnuntaina 26.2.1956 ottivat motoristit mittaa toisistaan kaupunginlahden jäälle auratulla kilometrin mittaisella radalla neljässä eri sarjassa, eli alle 150 ccm, alle 250 ccm, alle 350 ccm, ja 500 ccm. Vaikka Oulun Moottorikerho oli lähettänyt kilpailuihin joukon parhaita ajajiaan, näki lähes tuhatpäinen katsojajoukko Raahen omien poikien ottavan voitot kahdessa luokassa. Arvo Liete Jawallaan oli nopein alle 250-kuutioisissa ja 500 kuutioisissa voittoon ajoi koko kilpailun nopein ajaja Veli Häkkinen Arielilla.

Vireästi alkanut kilpailutoiminta jatkui: Kesäaikaan ajettiin motocross-kilpailuja Antinkankaan soramontulla ja maarata-ajoja Yppärin raviradalla Pyhäjoella. Talvella ajettiin tietysti jokatalviset jäärata-ajot meren jäällä. Kilpailujen jälkeen oli sitten oikein ohjelmalliset iltamat, joissa palkinnot jaettiin ja lopuksi tanssittiin orkesterin tahdissa.

Ajokalusto oli 50-luvulla vaihtelevaa ja samalla moottoripyörällä, joka palveli arkisena kulkuvälineenä, otettiin osaa niin jäärata-, crossi- kuin maaratakisoihinkin. Kuitenkin pääasia oli, että motoristi näytti motoristilta tuolloinkin. Niinpä Suomen Moottoriliitolta tilattiin kerhon jäsenille sekä koppalakkeja että venelakkeja. Suikka päässä ajoi moni motoristi sitten talvellakin.

Kilpailutoiminta nieli rahaa startti-, polttoaine-, matka-, majoitus-, kuljetus-, palkinto- ym. kuluineen. Varoja nuori kerho yritti hankkia 200 markan vuotuisen jäsenmaksun lisäksi kilpailu- ja iltamapääsylipuilla, elokuvaesityksillä, arpajaisilla jne. mutta vekselien tekemiseen jouduttiin silloin tällöin turvautumaan. Ehkä osittain näitten taloudellisten vaikeuksienkin takia 50-luvun lopun vilkkaitten moottoripyöräkilpailuvuosien jälkeen alkoi toiminta hiipua 60-luvun alussa. Raahen Moottorikerho uinahtikin ruususen uneen koko 60-luvun loppuajaksi ja vielä pitkälle 70-luvulle toimintaa ei ollut lainkaan...
UUSI NOUSU 1970-LUVULLA
...Kunnes vuoden 1977 aikana virisi silloisten raahelaisten motoristien keskuudessa keskustelua Raahen Moottorikerhon henkiinherättämiseksi ja toiminnan käynnistämiseksi. Vuonna 1978 kerho sai jälleen pitkän tauon jälkeen vakinaisen organisaation. Puheenjohtajaksi valittiin Pentti Asukas. Muut hallituksen jäsenet olivat Terho Keinonen (sihteeri), Veikko Keinonen, Pertti Eskola, Timo Salkosuo, Antti Honka, Sari Kiviaho, Jukka Flink ja Pentti Nisula, joka siitä saakka on toiminut keskeytyksettä kerhon rahastonhoitajana ollen näin pitkäaikaisin hallituksen jäsen Raahen Moottorikerhon historiassa.

Paikkakunnalla ei tuolloin ollut enää mahdollisuuksia järjestää moottoripyöräkilpailuja ja uudet jäsenetkin olivat pääasiassa matkamotoristeja, joten toiminta suuntautui matkamoottoripyöräilyn parissa tapahtuvaan kerhotoimintaan. Kokoontumisajoihin osallistuttiinkin niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Jäsenmäärä oli 70-luvun loppuvuosina runsas 60 ja jäsenmaksu 25 mk.

Kerho ryhtyi järjestämään myös omia kokoontumisajoja. Näitä olivat Kreivin Kiemura, Otonpäivät ja Tynkäralli, joista kahta viimeksi mainittua tapahtumaa järjestetään edelleen vuosittain. Ilta-ajelutyyppiset lyhyemmät yhteisretket ovat myös vakiinnuttaneet paikkansa kerhon kesäaikojen toiminnassa. Mopokurssit ja muu koulutustoiminta ovat niinikään olleet vuosittain ohjelmassa. Talviaikana on sitten järjestetty kerhoiltoja ja erähenkisiä telttaretkiä. Bussiretkestä Helsingin Moottoripyöränäyttelyyn on muodostunut jo perinteikäs tapahtuma kerholaisille.
1990-LUKU
Kerhon toiminta pyöri näitä vakiintuneita ratojaan, kunnes 90-luvun alussa alkoi ilmetä uudempien jäsenien keskuudessa haluja kehittää uusia toimintamuotoja. Pienissä piireisssä muhi erilaisia ideoita ja esille putkahti ajatus moottoripyöränäyttelyn järjestämisestä Raahessa. Keväällä 1992 päätettiin asiaa kokeilla käytännössä. Vuokrattiin tyhjillään ollut liikehuoneisto yhdeksi päiväksi ja pyydettiin kerhon jäseniä tuomaan pyöriään näyttelyyn. Vaatimattomista järjestelyistä ja kehnosta säästä huolimatta tuo Raahen ensimmäinen moottoripyöränäyttely 26.4.1992 onnistui yli odotusten. Nelisen sataa kävijää tutustui noin viiteenkymmeneen näyttelypyörään. Ulkona lapsille annettiin kyytiä sivuvaunupyörillä.

Hyvien kokemusten rohkaisemina päätettiin näyttelytoimintaa jatkaa seuraavana vuonna. Järjestelytehtäviin nimettiin nyt toimikunta Tapani Lisko, Olli Nylander ja Martti Peltomaa. Muurarinkadulta entisestä autoliikkeestä vuorattiin entistä isompi näyttelytila. Tapahtuma oli kaksipäiväinen ja mukana oli kerholaisten omien ajopelien lisäksi myös ensimmäistä kertaa ulkopuolisia näytteilleasettajia.

Kahden onnistuneen näyttelytapahtuman jälkeen vuoden 1994 näyttelyä varten vuokrattiin Raahen jäähalli ja päätettiin julkaista näyttelyviikolla koko Raahen talousalueelle jaettava PRÄTKÄ-näyttelylehti. Jäähalli on nyt ollut moottoripyöränäyttelyn tapahtumapaikkana kolmena keväänä ja PRÄTKÄ-lehti on samoin ilmestynyt kolme kertaa täysin kerhon omin voimin toimitettuna. Jokainen näyttely on saavuttanut aina uuden yleisöennätyksen. Raahen Moottoripyöränäyttelystä on kehittynyt, Pohjois-Suomen Moottoripyöränäyttely, joka kerhon 40-vuotisjuhlanäyttelynä keräsi 22.-23.4.1996 nelisen tuhatta kävijää ollen näin Helsingin Moottoripyöränäyttelyn jälkeen kävijämäärältään Suomen suurin moottoripyöränäyttelytapahtuma, jonka luominen ja sen kasvattaminen viidessä vuodessa tällaisiin mittoihin on väkevä osoitus Raahen Moottorikerhon talkoohengesta ja yksittäisten jäsenten organisaatiokyvyistä. Erityisesti Olli Nylanderin monivuotinen panos näyttelyorganisaatiossa on ollut merkittävä. Näyttelylehti PRÄTKÄ on myös syntynyt vuosittain täysin omin voimin Olli Nylanderin ja Oili Palokkaan toimittamana.

Raahen Moottorikerhon toinen suurhanke viime vuosina on ollut oman kerhotalon rakentaminen. Aiemmin kerholla oli vuosien varrella useampikin Raahen kaupungilta vuokrattu kerhotila käytössään. Viimeksi kerhotalona toiminut vuokrakiinteistö Koulukadulla alkoi kuitenkin olla niin huonossa kunnossa, että uuden kerhotilan saaminen oli jo välttämätöntä. 25.2.1992 pidetyssä vuosikokouksessa tehtiin sitten historiallinen rohkea päätös: Rakennetaan talkoovoimin oma kerhotalo! Tätä ennen oli rakentamisasiaa jo valmisteltu sen verran, että oli laadittu alustavia luonnoksia ja kustannusarvio kerhotalon rakentamiseksi. Nyt piti vain löytää sopiva tontti. Monen mutkan jälkeen Raahen kaupungilta saatiin vuokratuksi Santaholmantien varresta 1350 neliömetrin suuruinen määräala rakennuspaikaksi. Paikka oli sijainniltaan erinomainen ja sillä sijaitsi jo ennestään varastoksi hyvin soveltuva sahan vanha höyläämörakennus.

Rahaa kerholla ei tuossa vaiheessa ollut rakennustarvikehankintoihin, mutta lainapääomallakaan ei haluttu rakennustyöhön ryhtyä. Niinpä rakennushanketta päätettiin viedä eteenpäin siinä tahdissa kuin muulla kerhotoiminnalla saadaan varoja hankituksi. Tässä tarkoituksessa etenkin hyvin liikkeelle lähteneellä moottoripyöränäyttelytoiminnalla oli rakentamisrahaston kartuttamisessa keskeinen rooli. Myös muuta myynti- ja varainhankintatoimintaa pyrittiin tehostamaan.

Rakennuslupa saatiin 1.9.1993 Tapani Liskon suunnitteleman kerrosalaltaan 130 neliömetrin ja huoneistoalaltaan119 neliömetrin suuruisen puurakenteisen kerhotalon rakentamiseksi. Rakennushanketta vetämään valittiin rakennustoimikunta, johon kuuluivat Tapani Lisko, Seppo Vanhala ja Jarmo Sauvola. Ensimmäisenä rakentamisvuotena tehtiin vain perustukset, koska rakentamaan päästiin vasta syksyllä. Aiemmin oli kyllä jo ostettu taloon ulkoseinäelementit.

Töitä jatkettiin keväällä 1994 lumien sulettua. Talkoissa käytiin tiistai- ja torstai-iltaisin sekä lauantaisin. Kesäaikaan työmaalla oli hiljaisempaa, mutta syksyllä ajokauden päättyessä talkoohommat taas vilkastuivat. Kaikki kirvesmiestyöt sekä myös putki- ja sähkötyöt tehtiin kerholaisten omin voimin. Vain lattian liippauksessa ja takan muurauksessa käytettiin vierasta työvoimaa. Vuoden 1995 aikana kerhotalon rakennustyöt olivat edenneet niin pitkälle, että joulukuussa voitiin viettää ensimmäinen pikkujoulu omassa kerhotalossa. Vuoden 1996 aikana rakentamistalkoita on jatkettu EsaVisurin vetämänä lähinnä sisustustöillä. Talo alkaa nyt runsaan kolmen vuoden uurastuksen tuloksena olla lopputarkastusta vaille valmis. Kerhotalon kustannusarvioksi on laskettu 174 500 mk eli n. 1500 mk/neliö ja lopulliset kokonaiskustannukset tulevat jäämään hieman tuon alle.

Oman kerhotalon tarjoamat moottoripyörien huolto- ja säilytystilat sekä kokoontumistila saunaosastoineen ja monipuolinen kerhotoiminta ovat taanneet kerhon jäsenmäärän jatkuvan kasvamisen. Tänä 40-vuotisjuhlavuonna Raahen Moottorikerhoon kuuluu jo n. 200 motoristia.

Ja tarina jatkuu 2016 kerho täyttää 60 vuotta.

   

Yhteistyössä  


Iskunvaimenninhuolto-, korjaus- ja säätötyötkaikkiin merkkeihin
Kelkat, autot, ATV, crossipyörät jne.

'

   

Yhteistä saunailtaa vietetään joka kk:n 1. perjantai.

Kerhoillat jatkuvat keskiviikkoisin ajelun ja yhdessäolon merkeissä.

Route88 kanssa yhteisiä arkiajeluita keskiviikkoisin (kesäkuusta alkaen). Lähtö Vihannin ST1:ltä klo 18.

   

Kerhotalo  

   
Previous ◁ | ▷ Next
   

Kerhomme sijaitsee Raahessa Varvin kaupunginosassa noin 3km keskustasta. Mikäli olet reissussa ja pyöräsi särkyy, ota ihmeessä yhteyttä niin yritämme pelastaa reissusi tarjoamalla majoituksen kerhollamme, sekä selvittämällä miten pyöräsi saadaan kuntoon. Kerhollamme voi käydä muutenkin vierailulla matkan varrella. Keitämme aina vierailijoille kahvit ja mikäli tahdot yöpyä lämmitämme toki saunankin. Majallamme on majoitustilat yläkerrassa noin kymmenelle hengelle ja alakerrassa noin viidelle hengelle. Mikäli kaikki eivät mahdu sisätiloihin on takapihallamme suuri nurmikenttä jonne voi pystyttää vaikka teltan. Kerhon puhelimeen vastaamme jos olemme paikalla. Mikäli kerhon puhelimeen ei kukaan vastaa yritä saada kiinni joku hallituksen jäsen, että pääset sisälle kerhotiloihimme.

   

Sijainti